Tuore Lancet Countdown Europe -raportti osoittaa, että ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo konkreettisesti eurooppalaisten terveydessä. Kuumuuteen liittyvät sairaudet ja kuolemat lisääntyvät nopeasti, ja myös Pohjoismaissa tarvitaan aiempaa tehokkaampia toimia rakennusten ja kaupunkiympäristöjen sopeuttamiseksi lämpenevään ilmastoon.
Vaikka Suomea pidetään edelleen viileänä maana, pitkittyneet hellejaksot kuormittavat jo nyt erityisesti ikääntyneitä, pieniä lapsia sekä henkilöitä, joilla on perussairauksia. Samalla monet rakennukset – koulut, päiväkodit, hoivakodit ja toimistot – kärsivät kesäaikaisesta ylikuumenemisesta. Rakennusten sisälämpötilojen hallinnasta onkin tullut yhä tärkeämpi osa sekä kansanterveyttä että kiinteistöjen energiatehokkuutta.
Aurinkosuojaus osaksi ilmastosopeutumista
Rakennusten viilentämisessä huomio kohdistuu usein koneelliseen jäähdytykseen, mutta pitkäjänteisessä ilmastosopeutumisessa myös passiiviset ratkaisut ovat keskeisessä roolissa.
Aurinkosuojauksella voidaan vähentää merkittävästi sisätiloihin kohdistuvaa lämpökuormaa jo ennen kuin rakennus kuumenee liikaa. Tämä parantaa sisäolosuhteita, vähentää jäähdytystarvetta ja auttaa samalla hillitsemään energiankulutusta.
Suomessa keskustelu rakennusten energiatehokkuudesta on viime vuosina keskittynyt pitkälti lämmitykseen. Tulevaisuudessa yhä suurempi huomio on kiinnitettävä myös kesäajan lämpöolosuhteisiin.
Kunnilla ja kiinteistöalalla tärkeä rooli
Ilmaston lämpeneminen edellyttää uusia ratkaisuja erityisesti julkisissa rakennuksissa ja kaupunkisuunnittelussa. Kuntien, hyvinvointialueiden ja kiinteistöalan toimijoiden tulisi huomioida lämpöolosuhteet nykyistä aikaisemmassa vaiheessa, ja sekä uudisrakentamisessa että korjaushankkeissa.
Rakennusten lämpökuorman hallinta ei ole enää vain asumismukavuuteen liittyvä kysymys, vaan osa varautumista muuttuvaan ilmastoon.
Artikkeli pohjautuu Ruotsin Aurinkosuojaliiton (Svenska Solskyddsförbundet) julkaisuun sekä Lancet Countdown Europe -raporttiin.